aitta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- maatalon tontilla sijaitseva verrattain pienikokoinen yksi- t. kaksikerroksinen rakennus, jota on käytetty historiallisesti viljan varastointiin tai muuhun varastointiin; usein nykyään kesäisin nukkumiseen; eroaa kaupunkien viljavarastoista kokonsa ja sijaintinsa osilta, vaikka tarkoitus on ollut sama
- vilja-aitta, vaateaitta, aarreaitta
- tuulimyllyn myllyrakennus
- Jalka- eli varvasmyllyn aitta kääntyy kokonaan tuulta vastaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑit̪ːɑ/
- tavutus: ait‧ta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aitta | aitat |
| genetiivi | aitan | aittojen (aittain) |
| partitiivi | aittaa | aittoja |
| akkusatiivi | aitta; aitan |
aitat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aitassa | aitoissa |
| elatiivi | aitasta | aitoista |
| illatiivi | aittaan | aittoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aitalla | aitoilla |
| ablatiivi | aitalta | aitoilta |
| allatiivi | aitalle | aitoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aittana | aittoina |
| translatiivi | aitaksi | aitoiksi |
| abessiivi | aitatta | aitoitta |
| instruktiivi | – | aitoin |
| komitatiivi | – | aittoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aita- | |
| vahva vartalo | aitta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- Balttilainen laina <ETY Eesti etümoloogiasõnaraamat / ait>
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aarreaitta, aittahuone, aittapolku, aittarivi, aittatie, hirsiaitta, luhtiaitta, makuuaitta, patsasaitta, ruoka-aitta, vaateaitta, verkkoaitta, vilja-aitta