kammio
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kammio (3)
- pieni huone, koppi, suljettu tila
- munkin kammio
- hautakammio, aarrekammio
- suljettu tila laitteen sisällä
- moottorin kampikammio
- (anatomia) sydämen osa; aivojen osa (yksi neljästä aivokammiosta)
- Vasen eteinen ja oikea kammio.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑmːio/
- tavutus: kam‧mi‧o
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kammio | kammiot |
| genetiivi | kammion | kammioiden kammioitten |
| partitiivi | kammiota | kammioita |
| akkusatiivi | kammio; kammion |
kammiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kammiossa | kammioissa |
| elatiivi | kammiosta | kammioista |
| illatiivi | kammioon | kammioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kammiolla | kammioilla |
| ablatiivi | kammiolta | kammioilta |
| allatiivi | kammiolle | kammioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kammiona | kammioina |
| translatiivi | kammioksi | kammioiksi |
| abessiivi | kammiotta | kammioitta |
| instruktiivi | – | kammioin |
| komitatiivi | – | kammioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kammio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
2. anatomia
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aarrekammio, aivokammio, etukammio, hautakammio, kaasukammio, kammiovesi, kammiovärinä, kampikammio, kidutuskammio, kohokammio, kuplakammio, munkinkammio, munkkikammio, neitsytkammio, painekammio, rukouskammio, sulkukammio, sumukammio, sydänkammio, takakammio, uimurikammio
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.