kammio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Sydämen osia (englanniksi).
Oikea ja vasen kammio [3] = right ja left ventricle

Substantiivi[muokkaa]

kammio (3)

  1. pieni huone, koppi, suljettu tila
    munkin kammio
    hautakammio, aarrekammio
  2. suljettu tila laitteen sisällä
    moottorin kampikammio
  3. (anatomia) sydämen osa; aivojen osa (yksi neljästä aivokammiosta)
    Vasen eteinen ja oikea kammio.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑmːio/
  • tavutus: kam‧mi‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kammio kammiot
genetiivi kammion kammioiden
kammioitten
partitiivi kammiota kammioita
akkusatiivi kammio;
kammion
kammiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kammiossa kammioissa
elatiivi kammiosta kammioista
illatiivi kammioon kammioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kammiolla kammioilla
ablatiivi kammiolta kammioilta
allatiivi kammiolle kammioille
muut sijamuodot
essiivi kammiona kammioina
translatiivi kammioksi kammioiksi
abessiivi kammiotta kammioitta
instruktiivi kammioin
komitatiivi kammioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kammio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aarrekammio, aivokammio, etukammio, hautakammio, kaasukammio, kammiovesi, kammiovärinä, kampikammio, kidutuskammio, kohokammio, kuplakammio, munkinkammio, munkkikammio, neitsytkammio, painekammio, rukouskammio, sulkukammio, sumukammio, sydänkammio, takakammio, uimurikammio

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kammio Kielitoimiston sanakirjassa
  • kammio Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.