ääntö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- puheäänen synnyttäminen ääntöelinten avulla
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæːnt̪ø/
- tavutus: ään‧tö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ääntö | äännöt |
| genetiivi | äännön | ääntöjen |
| partitiivi | ääntöä | ääntöjä |
| akkusatiivi | ääntö; äännön |
äännöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äännössä | äännöissä |
| elatiivi | äännöstä | äännöistä |
| illatiivi | ääntöön | ääntöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äännöllä | äännöillä |
| ablatiivi | äännöltä | äännöiltä |
| allatiivi | äännölle | äännöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ääntönä | ääntöinä |
| translatiivi | äännöksi | äännöiksi |
| abessiivi | äännöttä | äännöittä |
| instruktiivi | – | äännöin |
| komitatiivi | – | ääntöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | äännö- | |
| vahva vartalo | ääntö- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. puheäänen synnyttäminen ääntöelinten avulla
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]puheääntö, ääntöelimet, ääntöfysiologia, ääntöoppi, ääntöväylä