ympäristö
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
ympäristö (1)
- itsen ulkopuolinen tila
- ekosysteemin luonnollinen, koskematon luonto
- ympäröivä asetelma tai tila
- työpaikan painostava ympäristö
- lähialue, jonkin ympärillä sijaitseva alue
- Helsingin ympäristö
- (matematiikka)
Määritelmä puuttuu.
- pisteen A välitön ympäristö
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | ympäristö | ympäristöt |
| genetiivi | ympäristön | ympäristöjen (ympäristöin) |
| partitiivi | ympäristöä | ympäristöjä |
| akkusatiivi | ympäristö; ympäristön | ympäristöt |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ympäristössä | ympäristöissä |
| elatiivi | ympäristöstä | ympäristöistä |
| illatiivi | ympäristöön | ympäristöihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ympäristöllä | ympäristöillä |
| ablatiivi | ympäristöltä | ympäristöiltä |
| allatiivi | ympäristölle | ympäristöille |
| Muut | ||
| essiivi | ympäristönä | ympäristöinä |
| translatiivi | ympäristöksi | ympäristöiksi |
| abessiivi | ympäristöttä | ympäristöittä |
| instruktiivi | – | ympäristöin |
| komitatiivi | – | ympäristöine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
