syntymä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

syntymä (10)

  1. syntymistapahtuma, yksilön elämän alkaminen äidistä itsenäisenä
    Syntymässä alkaa yksilön itsenäinen hengittäminen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsyn̪t̪ymæ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syntymä syntymät
genetiivi syntymän syntymien
(syntymäin)
partitiivi syntymää syntymiä
akkusatiivi syntymä;
syntymän
syntymät
sisäpaikallissijat
inessiivi syntymässä syntymissä
elatiivi syntymästä syntymistä
illatiivi syntymään syntymiin
ulkopaikallissijat
adessiivi syntymällä syntymillä
ablatiivi syntymältä syntymiltä
allatiivi syntymälle syntymille
muut sijamuodot
essiivi syntymänä syntyminä
translatiivi syntymäksi syntymiksi
abessiivi syntymättä syntymittä
instruktiivi syntymin
komitatiivi syntymine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo syntymä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta syntyä (vahva vartalo synty- + -mä)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

syntymäaika, syntymähetki, syntymäjuhla, syntymäkoti, syntymäkotikunta, syntymämaa, syntymämerkki, syntymäpaikka, syntymäpaino, syntymäpäivä, syntymäsokea, syntymätodistus, syntymätukka, syntymävika, syntymävuosi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

syntymä

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä syntyä