syntyä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

syntyä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta synty

Verbi[muokkaa]

syntyä (52-J) (taivutus)

  1. alkaa elää itsenäisenä emostaan: tulla ulos emon kohdusta tai munasta, käytetään myös ihmisestä
    Esikoiseni Robert syntyi 16. syyskuuta 1945.
  2. saada alkunsa
    Bensiineitä syntyy raakaöljyn jalostuksesta.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]