kuoriutuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuoriutuminen (38)
- teonnimi verbistä kuoriutua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuoriutuminen | kuoriutumiset |
| genetiivi | kuoriutumisen | kuoriutumisten kuoriutumisien |
| partitiivi | kuoriutumista | kuoriutumisia |
| akkusatiivi | kuoriutuminen; kuoriutumisen |
kuoriutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuoriutumisessa | kuoriutumisissa |
| elatiivi | kuoriutumisesta | kuoriutumisista |
| illatiivi | kuoriutumiseen | kuoriutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuoriutumisella | kuoriutumisilla |
| ablatiivi | kuoriutumiselta | kuoriutumisilta |
| allatiivi | kuoriutumiselle | kuoriutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuoriutumisena (kuoriutumisna) |
kuoriutumisina |
| translatiivi | kuoriutumiseksi | kuoriutumisiksi |
| abessiivi | kuoriutumisetta | kuoriutumisitta |
| instruktiivi | – | kuoriutumisin |
| komitatiivi | – | kuoriutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuoriutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuoriutumis- | |