nauta

nauta

Suomi

Substantiivi

nauta (9-F) (monikko naudat)

1. onttosarvinen märehtijä, jonka lajeja ovat: biisoni, puhveli, kyttyränauta, kesy nauta. Kesyt naudat, kuten lehmä, sonni, hieho, vasikka ovat varsinaisia nautoja.
2. ruoanlaittoon tarkoitettu lehmän liha, naudanliha

   Leikkeeksi valitsin nautaa.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	nauta	naudat
genetiivi	naudan	nautojen (nautain)
partitiivi	nautaa	nautoja
akkusatiivi	nauta; naudan	naudat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	naudassa	naudoissa
elatiivi	naudasta	naudoista
illatiivi	nautaan	nautoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	naudalla	naudoilla
ablatiivi	naudalta	naudoilta
allatiivi	naudalle	naudoille
Muut
essiivi	nautana	nautoina
translatiivi	naudaksi	naudoiksi
abessiivi	naudatta	naudoitta
instruktiivi	–	naudoin
komitatiivi	–	nautoine- + omistusliite

Käännökset

1. elävä eläin

englanti: cow, bovine ranska: bovin m. ruotsi: nöt (nötet), nötkreatur

saksa: Rind n. serbia: govedo n. turkki: sığır viro: veis, kariloom

2. liha

Kts. naudanliha

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	nauta	nautae
akkusatiivi	nautam	nautās
genetiivi	nautae	nautārum
datiivi	nautae	nautīs
ablatiivi	nautā	nautīs

nauta m. (1) (yks. gen. nautae, monikko nautae)

1. merimies