märehtijä

Suomi

Substantiivi

märehtijä (12)

1. (eläintiede) kasvissyöjä, jolla on erikoislaatuinen ruoansulatuskanava monine mahoineen. Erityistuntomerkkeinä hampaaton yläleuka ja nimitystä vastaava syömiskäyttäytyminen, märehtiminen.

   Meikäläisiä märehtijöitä ovat hirvieläimet ja kesyt naudat.

Käännökset

englanti: ruminant espanja: rumiante ranska: ruminant m. ruotsi: idisslare

italia: ruminante venäjä: жвачное животное viro: mäletseja