maha

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maha (9)

  1. (anatomia) mahalaukku, vatsalaukku
    syödä mahansa täyteen
    maha murisee nälästä
  2. (arkikieltä) ihmisen keskivartalo etupuolelta
    iso maha, maata mahallaan
  3. (kuvaannollinen) paikka, jossa lapsi on ennen syntymäänsä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi maha mahat
genetiivi mahan mahojen
(mahain)
partitiivi mahaa mahoja
akkusatiivi maha; mahan mahat
Sisäpaikallissijat
inessiivi mahassa mahoissa
elatiivi mahasta mahoista
illatiivi mahaan mahoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi mahalla mahoilla
ablatiivi mahalta mahoilta
allatiivi mahalle mahoille
Muut
essiivi mahana mahoina
translatiivi mahaksi mahoiksi
abessiivi mahatta mahoitta
instruktiivi mahoin
komitatiivi mahoine-
+ omistusliite

Huomautukset[muokkaa]

  • Sanoja maha ja vatsa käytetään varsinkin puhekielessä synonyymisesti.

Etymologia[muokkaa]

germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

maha

  1. maahan, alas
    maha kukkuda – pudota maahan / alas
  2. alas
    Tule kohe redelilt maha! – Tule heti tikapuilta alas!
    Maha fašism! – Alas fasismi!
  3. pois
    Muts maha! – Lakki pois!
  4. (ajasta) jälkeen
    Ta jääb ajast maha. – Hän jää jälkeen ajastaan.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)