mutka
Wikisanakirja
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
mutka (10)
- kaareva, koukistunut, käyrä tai väärä kohta jossakin; tiessä oleva osuus, joka ei ole suora; kaarre, kurvi
- Auto meni jyrkästä mutkasta pois tieltä, kun oli liukas keli.
- (kuvaannollisesti) yllättävä ongelma tai vaikeus
- Nyt tuli mutka matkaan. (Törmättiin ongelmaan.)
- (slangia, rikollis-) käsiase, pyssy
Käännökset [muokkaa]
1. konkreettinen mutka
2. kuvaannollinen mutka
|
