kurvi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kurvi (5)
- (puhekieltä) kaarre, loivahko mutka
- Tiessä oli jyrkkä kurvi.
- (slangia) matemaattinen käyrä
- (puhekieltä) muoto naisessa: rintojen ja lanteiden kaaret
- Tuolla naisella on kurvit kohdallaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkurʋi/
- tavutus: kur‧vi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kurvi | kurvit |
genetiivi | kurvin | kurvien (kurvein) |
partitiivi | kurvia | kurveja |
akkusatiivi | kurvi; kurvin |
kurvit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kurvissa | kurveissa |
elatiivi | kurvista | kurveista |
illatiivi | kurviin | kurveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kurvilla | kurveilla |
ablatiivi | kurvilta | kurveilta |
allatiivi | kurville | kurveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kurvina | kurveina |
translatiivi | kurviksi | kurveiksi |
abessiivi | kurvitta | kurveitta |
instruktiivi | – | kurvein |
komitatiivi | – | kurveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kurvi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
2. käyrä
|
3. muoto naisessa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kurvi Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
kurvi