bend

Englanti

Substantiivi

bend (monikko bends)

1. taivutus, koukistus
2. mutka joessa, tiessä, putkessa, pöydänjalassa ...
3. (merenkulku) solmu, köyte; irtolaidat
4. (heraldiikka) palkki

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	bends
part. prees.	bending
imp. & part. perf.	bent

bend

1. taivuttaa, koukistaa
2. (merenkulku) kiinnittää, sitoa
3. taipua, koukistua
4. kumartua
5. mukautua, alistua