solmu

solmu (1)

Suomi

Substantiivi

solmu

1. narun tai köyden kiinnitys solmimalla se
2. nopeusyksikkö merenkulussa ja ilmailussa, 1,852 km/h
3. (kuvaannollisesti) selvittämätön sekasotku

   Neuvottelut ovat pahasti solmussa.

4. (tietotekniikka) tietoverkon perusosanen, yksi verkkoon liitetty laite
5. (kasvitiede) heinävartisten kasvien varressa oleva kohta, josta kasvi kasvaa pituutta
6. (fysiikka) seisovan aaltoliikkeen kohta, jossa värähtelevän aallon amplitudi on nolla
7. (graafiteoria) graafin perusosanen, joita kaaret yhdistävät toisiinsa

Käännökset

1. solminnan lopputulos

bulgaria: възел m. englanti: knot espanja: nudo m. portugali: nó m. ranska: nœud ruotsi: stek

tšekki: uzel venäjä: узел

2. nopeusyksikkö

englanti: knot ranska: nœud

3. tietoverkon osa

englanti: node

espanja: nodo

graafiteoria

englanti: vertex

Liittyvät sanat

• solmita, solmia

ämmänsolmu, hermosolmu, imusolmuke, jalussolmu, juoksusolmu, lippusolmu, merimiessolmu, nukkasolmu, osmansolmu, osmonsolmu, paalusolmu, rautatiesolmu, rusettisolmu, solmio, solmuinen, solmuke, solmukki, solmukohta, solmupisto, solmuväli, suolisolmu, umpisolmu, verkkosolmu, vetosolmu