ilmailu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ilmailu (2)

  1. ilmakehässä lentäminen käyttäen ilmaa keveämpiä tai raskaampia kiinteäsiipisiä tai pyöriväsiipisiä lentolaitteita, joita kutsutaan ilma-aluksiksi, ja tähän liittyvä toiminta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ilmailu ilmailut
genetiivi ilmailun ilmailujen
ilmailuiden
ilmailuitten
(ilmailuin)
partitiivi ilmailua ilmailuita
ilmailuja
akkusatiivi ilmailu; ilmailun ilmailut
Sisäpaikallissijat
inessiivi ilmailussa ilmailuissa
elatiivi ilmailusta ilmailuista
illatiivi ilmailuun ilmailuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ilmailulla ilmailuilla
ablatiivi ilmailulta ilmailuilta
allatiivi ilmailulle ilmailuille
Muut
essiivi ilmailuna ilmailuina
translatiivi ilmailuksi ilmailuiksi
abessiivi ilmailutta ilmailuitta
instruktiivi ilmailuin
komitatiivi ilmailuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]