kaari

Katso myös: Kaari

Suomi

Substantiivi

kaari (23) (monikko kaaret)

1. (geometria) ympyrän kaaren osa, yhtenäinen viiva, joka kaartuu
2. (biologia) kasvien taksonomisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä
3. jousen kaareva osa, johon energia varastoituu jousta viritettäessä
4. (arkkitehtuuri) muurattu rakenneosa, pieni holvi, jonka tarkoitus on kattaa aukko muurissa ja kannattaa paitsi itsensä myös yläpuolinen muuri
5. yksi ruotsin vuoden 1734 lain yhdeksästä osasta ja ne lait jotka korvaavat sen
6. (graafiteoria) verkon osa kahden solmun välillä

Käännökset

1. geometrinen muoto

englanti: arc katalaani: arc m. espanja: arco m. ranska: arc m.

venäjä: дуга

2. taksonomian taso

englanti: division espanja: división ranska: division ruotsi: division saksa: Abteilung

3. jousen

venäjä: дуга

4. muurin aukon rakenne

katalaani: arc m. espanja: arco m.

venäjä: арка

6. graafiteoriassa

englanti: edge espanja: arista f., arco ranska: arc m. saksa: Kante

venäjä: дуга

Liittyvät sanat

• holvi
• -kaarinen

yhdyssanat

amorinkaari, elämänkaari, elinkaari, holvikaari, jousenkaari, kaariaste, kaarihitsaus, kaariholvi, kaari-ikkuna, kaarikäytävä, kaarilamppu, kaarilaukaus, kaarimalja, kaariminuutti, kaaripallo, kaaripuu, kaaripyssy, kaarisaha, kaarisekunti, kaarisilta, kaarisulje, kaarisulku, kaarisulkumerkki, kaarituki, kaarituli, kaariviiva, kauppakaari, kehityskaari, keihäänkaari, keihäskaari, maakaari, moukarikaari, moukarinkaari, perintökaari, puolikaari, pyörökaari, pyörökaarityyli, riemukaari, sateenkaari, sateenkaarikala, sateenkaaripainatus, sateenkaariperhe, sateenkaarirautu, sillankaari, suippokaari, tukikaari, turvakaari, valokaari, ympyränkaari