taivutus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taivutus (39)

  1. (tekniikka) valmistusmenetelmä, jossa kappaleeseen tehdään taivuttamalla pysyviä muodonmuutoksia
  2. (kielitiede) sanojen muokkaamista käyttökohteen, aseman lauseessa, tai merkitysopin edellyttämään muotoon
  3. (voimistelu) ojentamiselle vastakkainen voimisteluliike
    Oikeanlainen käsivarren taivutus saa aikaan sulavuuden vaikutelman.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪ɑ̝iʋuˌt̪us]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi taivutus taivutukset
genetiivi taivutuksen taivutusten
taivutuksien
partitiivi taivutusta taivutuksia
akkusatiivi taivutus; taivutuksen taivutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi taivutuksessa taivutuksissa
elatiivi taivutuksesta taivutuksista
illatiivi taivutukseen taivutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi taivutuksella taivutuksilla
ablatiivi taivutukselta taivutuksilta
allatiivi taivutukselle taivutuksille
Muut
essiivi taivutuksena taivutuksina
translatiivi taivutukseksi taivutuksiksi
abessiivi taivutuksetta taivutuksitta
instruktiivi taivutuksin
komitatiivi taivutuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]