indikatiivi

Suomi

Substantiivi

indikatiivi (5)

1. (kielitiede) yleisin tapaluokka, jolla ei ole erityistä tunnistetta. Suomen kielessä indikatiivi ilmaisee toiminnan todelliseksi.

   "Kudon" on kutoa-verbin indikatiivin ensimmäisen persoonan preesens.

Käännökset

englanti: indicative espanja: modo indicativo, indicativo m. norja (bokmål): indikativ ranska: indicatif

ruotsi: indikativ saksa: Indikativ m. tšekki: oznamovací způsob venäjä: изъявительное наклонение viro: kindel kõneviis, indikatiiv

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (tapaluokka) tositapa (vanhahtava)

Vieruskäsitteet

• potentiaali, konditionaali, imperatiivi, eventiivi, indikatiivinen