metsästys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

metsästys (39)[1]

  1. luonnossa elävien eläinten pyydystäminen ja surmaaminen hyödyn saamiseksi. Aikaisemmin yleisesti erällä käynti.
  2. pyrkimys saada jokin esine haltuunsa, etsintä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi metsästys metsästykset
genetiivi metsästyksen metsästysten
metsästyksien
partitiivi metsästystä metsästyksiä
akkusatiivi metsästys; metsästyksen metsästykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi metsästyksessä metsästyksissä
elatiivi metsästyksestä metsästyksistä
illatiivi metsästykseen metsästyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi metsästyksellä metsästyksillä
ablatiivi metsästykseltä metsästyksiltä
allatiivi metsästykselle metsästyksille
Muut
essiivi metsästyksenä metsästyksinä
translatiivi metsästykseksi metsästyksiksi
abessiivi metsästyksettä metsästyksittä
instruktiivi metsästyksin
komitatiivi metsästyksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39