ansa
Wikisanakirja
 |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
ansa (9)
- paikka tai tilanne, jolla toivotaan saatavan kiinni ihminen tai eläin
- (sot.) kätketty räjähde tai muu laite joka laukeaa kosketuksesta tai lähestyttäessä
- Asetettu miina on aina ansa.
- (slangia) transvestiitti
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | ansa | ansat |
| genetiivi | ansan | ansojen (ansain) |
| partitiivi | ansaa | ansoja |
| akkusatiivi | ansa; ansan | ansat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansassa | ansoissa |
| elatiivi | ansasta | ansoista |
| illatiivi | ansaan | ansoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansalla | ansoilla |
| ablatiivi | ansalta | ansoilta |
| allatiivi | ansalle | ansoille |
| Muut | ||
| essiivi | ansana | ansoina |
| translatiivi | ansaksi | ansoiksi |
| abessiivi | ansatta | ansoitta |
| instruktiivi | – | ansoin |
| komitatiivi | – | ansoine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
[muokkaa] Liittyvät sanat
[muokkaa] Puola
[muokkaa] Substantiivi
ansa f.
[muokkaa] Ruotsi
[muokkaa] Verbi
ans|a (1) (-ar, -ade, -at)
