kertoja

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kertoja (10)[1]

  1. henkilö, joka kertoo jotakin
  2. (kirjallisuustiede) se, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan; se, joka kertoo tarinan
  3. (matematiikka) kertolaskussa luku, joka ilmaisee, millä kerrottava kerrotaan
    Laskussa 2·3 kaksi on kertoja ja kolme on kerrottava.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kertoja kertojat
genetiivi kertojan kertojien
(kertojain)
partitiivi kertojaa kertojia
akkusatiivi kertoja; kertojan kertojat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kertojassa kertojissa
elatiivi kertojasta kertojista
illatiivi kertojaan kertojiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kertojalla kertojilla
ablatiivi kertojalta kertojilta
allatiivi kertojalle kertojille
Muut
essiivi kertojana kertojina
translatiivi kertojaksi kertojiksi
abessiivi kertojatta kertojitta
instruktiivi kertojin
komitatiivi kertojine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

  • kertojapiiri = elektroniikassa tai muussa tekniikassa piiri, joka suorittaa kertolaskunomaisen toimenpiteen.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10