kanta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kanta (9-J)

  1. kolmion tai kulmion kanta eli perustaho
  2. mielipide, suhtautuminen johonkin
    ottaa kantaa johonkin, olla jollakin kannalla
  3. kengän takaosan pohja kantapään alla
  4. esineen tyvi- tai perusosa, kantaosa
    Pääsylipun kanta jää asiakkaalle lipun tarkistuksen jälkeen.
    Akun lataamiseksi kiinnitä puhelin kantaansa.
  5. (biologia) jonkin eliön yhteisestä vanhemmista jalostettu tai polveutuva populaatio
    viljelykasvin kanta, lintuinfluenssan kanta
  6. (kielitiede) kantasana
    Paikannimen kantana on ollut ikivanha henkilönimi.
  7. (matematiikka) joukko josta voidaan johtaa avaruuden kaikki alkiot. Määritelmä eroaa topologiassa ja lineaarialgebrassa.
    Tv on tason topologia, jonka kantana on joukko {V(a,ß) | a, ß G R, a < /?}
  8. (matematiikka) kantaluku, kolmion kanta
    16-kanta eli heksadesimaalijärjestelmä
    lukumuunnos haluttuun kantaan
  9. (tekniikka) bipolaaritransistorin yksi elektrodi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑ̝n̪t̪ɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kanta kannat
genetiivi kannan kantojen
(kantain)
partitiivi kantaa kantoja
akkusatiivi kanta; kannan kannat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kannassa kannoissa
elatiivi kannasta kannoista
illatiivi kantaan kantoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kannalla kannoilla
ablatiivi kannalta kannoilta
allatiivi kannalle kannoille
Muut
essiivi kantana kantoina
translatiivi kannaksi kannoiksi
abessiivi kannatta kannoitta
instruktiivi kannoin
komitatiivi kantoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]