kantasana
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kantasana
- (kielitiede) johdetun sanan alkuperäinen, johtamaton muoto; usein erityisesti sellainen kantamuoto, joka ei ole kertaakaan johdettu, eli kielen alkuperäinen sana tai lainasana lainamuodossaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑnt̪ɑˌsɑnɑ/
- tavutus: kan‧ta‧sa‧na
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kanta ja sana
Käännökset[muokkaa]
1. johdetun sanan alkuperäinen, johtamaton muoto
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- VISK: § 157 Termien selvennystä
- VISK: Määritelmät: kantasana
- kantasana Kielitoimiston sanakirjassa
- kantasana Tieteen termipankissa