korko

Suomi

Substantiivi

korko (1-D)

1. kengän pohjassa kantapään kohdalla oleva paksumpi alue
2. (taloustiede, Suomen) lainasta maksettava prosentuaalinen hinta
3. (musiikki) sävelkorko, paino

Käännökset

1. jalkine

englanti: heel

italia: tacco m.

2. pankki

englanti: interest espanja: interés m. kroatia: kamata f. ranska: intérêt romania: dobândă f.

ruotsi: ränta serbia: kamata, камата f. tšekki: úrok venäjä: ставка

3. musiikki

englanti: stress

Idiomit

• korkoa korolle – matemaattinen periaate, jossa lukua kun kerrotaan korkoprosentilla toistuvasti, se kasvaa eksponentiaalisen suureksi

Liittyvät sanat

antolainauskorko, diskonttokorko, elinkorko, ennakkokorko, eurokorko, halpakorkoinen, heliborkorko, huutokauppakorko, kengänkorko, kiilakorko, kiinteäkorkoinen, korkeakorkoinen, korkoehto, korkoerä, korkoerotus, -korkoinen, korkokanta, korkokartta, korkokenkä, korkokuukausi, korkokuva, korkolappu, korkolasku, korkolippu, korkomarginaali, korkomenot, korkomerkki, korko-ompelu, korkopainanta, korkopolitiikka, korkoprosentti, korkorauta, korkotaso, korkotuki, korkotukilaina, korkotulo, korkotuotto, korkovarat, korkovoitto, koronkiskoja, koronkiskominen, koronkiskonta, koronkiskuri, koronkorko, koronmaksu, koronmaksupäivä, lainakorko, maankorko, markkinakorko, matalakorkoinen, nimelliskorko, ohjauskorko, osamaksukorko, päiväluottokorko, peruskorko, peruskorkosidonnainen, piikkikorko, piikkikorkoinen, primekorko, rautakorko, rautakorkoinen, reaalikorko, saappaankorko, sakkokorko, talletuskorko, vaihtuvakorkoinen, viitekorko, viivästyskorko

Esperanto

Substantiivi

korko

1. korkki