ylärima
Suomi
[muokkaa].jpg)
Substantiivi
[muokkaa]ylärima (9)
- (urheilu) useissa palloilulajeissa maalikehikon yläosa: poikittainen tanko tai palkki, joka kytkee maalitolpat toisiinsa ja rajaa maalin osuma-alueen pystysuunnassa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈylæˌrimɑ/
- tavutus: y‧lä‧ri‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylärima | ylärimat |
| genetiivi | yläriman | ylärimojen (ylärimain) |
| partitiivi | ylärimaa | ylärimoja |
| akkusatiivi | ylärima; yläriman |
ylärimat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylärimassa | ylärimoissa |
| elatiivi | ylärimasta | ylärimoista |
| illatiivi | ylärimaan | ylärimoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylärimalla | ylärimoilla |
| ablatiivi | ylärimalta | ylärimoilta |
| allatiivi | ylärimalle | ylärimoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylärimana | ylärimoina |
| translatiivi | ylärimaksi | ylärimoiksi |
| abessiivi | ylärimatta | ylärimoitta |
| instruktiivi | – | ylärimoin |
| komitatiivi | – | ylärimoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylärima- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |