vuorotus
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vuorotus (39)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋuo̯rot̪us/
- tavutus: vuo‧ro‧tus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuorotus | vuorotukset |
genetiivi | vuorotuksen | vuorotusten vuorotuksien |
partitiivi | vuorotusta | vuorotuksia |
akkusatiivi | vuorotus; vuorotuksen |
vuorotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuorotuksessa | vuorotuksissa |
elatiivi | vuorotuksesta | vuorotuksista |
illatiivi | vuorotukseen | vuorotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuorotuksella | vuorotuksilla |
ablatiivi | vuorotukselta | vuorotuksilta |
allatiivi | vuorotukselle | vuorotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuorotuksena | vuorotuksina |
translatiivi | vuorotukseksi | vuorotuksiksi |
abessiivi | vuorotuksetta | vuorotuksitta |
instruktiivi | – | vuorotuksin |
komitatiivi | – | vuorotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuorotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vuorotus- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vuorottaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vuorotus Kielitoimiston sanakirjassa