vuorottaminen
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vuorottaminen (38)
- teonnimi verbistä vuorottaa
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuorottaminen | vuorottamiset |
genetiivi | vuorottamisen | vuorottamisten vuorottamisien |
partitiivi | vuorottamista | vuorottamisia |
akkusatiivi | vuorottaminen; vuorottamisen |
vuorottamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuorottamisessa | vuorottamisissa |
elatiivi | vuorottamisesta | vuorottamisista |
illatiivi | vuorottamiseen | vuorottamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuorottamisella | vuorottamisilla |
ablatiivi | vuorottamiselta | vuorottamisilta |
allatiivi | vuorottamiselle | vuorottamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuorottamisena (vuorottamisna) |
vuorottamisina |
translatiivi | vuorottamiseksi | vuorottamisiksi |
abessiivi | vuorottamisetta | vuorottamisitta |
instruktiivi | – | vuorottamisin |
komitatiivi | – | vuorottamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuorottamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vuorottamis- |