vointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋoi̯nt̪i/
- tavutus: voin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vointi | voinnit |
| genetiivi | voinnin | vointien (vointein) |
| partitiivi | vointia | vointeja |
| akkusatiivi | vointi; voinnin |
voinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | voinnissa | voinneissa |
| elatiivi | voinnista | voinneista |
| illatiivi | vointiin | vointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | voinnilla | voinneilla |
| ablatiivi | voinnilta | voinneilta |
| allatiivi | voinnille | voinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vointina | vointeina |
| translatiivi | voinniksi | voinneiksi |
| abessiivi | voinnitta | voinneitta |
| instruktiivi | – | voinnein |
| komitatiivi | – | vointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | voinni- | |
| vahva vartalo | vointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vointi
|