hyvinvointi

Suomi

Substantiivi

hyvinvointi

1. erityisesti yksilön kokema olotila, jossa hän tuntee itsensä ainakin kohtuullisen terveeksi ja kokee olevansa sosiaalisesti ja taloudellisesti riittävän turvatussa asemassa
2. vauraus, rikkaus

   aineellinen hyvinvointi

Etymologia

• yhdyssana sanoista hyvin ja vointi

Käännökset

1. erityisesti yksilön kokema olotila, jossa hän tuntee itsensä ainakin kohtuullisen terveeksi ja kokee olevansa sosiaalisesti ja taloudellisesti riittävän turvatussa asemassa

englanti: well-being, wellbeing‎ espanja: bienestar m. ranska: bien-être m. romania: bunăstare f., prosperitate f.

ruotsi: välstånd, välbefinnande, vällevnad, välmåga saksa: Wohlstand m. tšekki: blaho n. venäjä: благополучие n.

Liittyvät sanat

• pahoinvointi
• hyvinvoipa
• hyvinvointiyhteiskunta