voiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]voiminen (38)
- teonnimi verbistä voida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | voiminen | voimiset |
| genetiivi | voimisen | voimisten voimisien |
| partitiivi | voimista | voimisia |
| akkusatiivi | voiminen; voimisen |
voimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | voimisessa | voimisissa |
| elatiivi | voimisesta | voimisista |
| illatiivi | voimiseen | voimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | voimisella | voimisilla |
| ablatiivi | voimiselta | voimisilta |
| allatiivi | voimiselle | voimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | voimisena (voimisna) |
voimisina |
| translatiivi | voimiseksi | voimisiksi |
| abessiivi | voimisetta | voimisitta |
| instruktiivi | – | voimisin |
| komitatiivi | – | voimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | voimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
voimis- | |