voimattomuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
voimattomuus (40)
- se, että on voimaton; voimien puute, jaksamattomuus
- Minua vaivaa jatkuva voimattomuuden tunne.
- (kuvaannollisesti) vaikutusmahdollisuuksien puute
- voimattomuus viranomaisten edessä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voimattomuus | voimattomuudet |
genetiivi | voimattomuuden | voimattomuuksien |
partitiivi | voimattomuutta | voimattomuuksia |
akkusatiivi | voimattomuus; voimattomuuden |
voimattomuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voimattomuudessa | voimattomuuksissa |
elatiivi | voimattomuudesta | voimattomuuksista |
illatiivi | voimattomuuteen | voimattomuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voimattomuudella | voimattomuuksilla |
ablatiivi | voimattomuudelta | voimattomuuksilta |
allatiivi | voimattomuudelle | voimattomuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voimattomuutena | voimattomuuksina |
translatiivi | voimattomuudeksi | voimattomuuksiksi |
abessiivi | voimattomuudetta | voimattomuuksitta |
instruktiivi | – | voimattomuuksin |
komitatiivi | – | voimattomuuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan voimaton vartalosta voimattom- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on voimaton
|
2. vaikutusmahdollisuuksien puute
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- voimattomuus Kielitoimiston sanakirjassa