viulu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
viulu (1)
- 4-kielinen, korkeaäänisin jousisoitin, jolla on keskeinen asema kamari- ja klassisessa orkesterimusiikissa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋiu̯lu/
- tavutus: viu‧lu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viulu | viulut |
| genetiivi | viulun | viulujen |
| partitiivi | viulua | viuluja |
| akkusatiivi | viulu; viulun |
viulut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viulussa | viuluissa |
| elatiivi | viulusta | viuluista |
| illatiivi | viuluun | viuluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viululla | viuluilla |
| ablatiivi | viululta | viuluilta |
| allatiivi | viululle | viuluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viuluna | viuluina |
| translatiivi | viuluksi | viuluiksi |
| abessiivi | viulutta | viuluitta |
| instruktiivi | – | viuluin |
| komitatiivi | – | viuluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viulu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
< ruotsi < ranska[1]
Käännökset[muokkaa]
1. 4-kielinen, korkeaäänisin jousisoitin, jolla on keskeinen asema kamari- ja klassisessa orkesterimusiikissa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
alttoviulu, avainviulu, bassoviulu, ensiviulu, lampaanviulu, luuviulu, sähköviulu, viuluduo, viulukappale, viulukilpailu, viulukonsertti, viulukonsertto, viulukotelo, viulukoulu, viulumusiikki, viuluniekka, viulunjousi, viulunkieli, viuluoppilas, viulusolisti, viulusoolo, viulusävellys, viuluteos, viulutunti
Idiomit[muokkaa]
- maksaa viulut - korvata kulut
Aiheesta muualla[muokkaa]
- viulu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.