vihollinen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vihollinen (38)

  1. osapuoli, joka pyrkii tuhoamaan toisen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vihollinen viholliset
genetiivi vihollisen vihollisten
vihollisien
partitiivi vihollista vihollisia
akkusatiivi vihollinen; vihollisen viholliset
sisäpaikallissijat
inessiivi vihollisessa vihollisissa
elatiivi vihollisesta vihollisista
illatiivi viholliseen vihollisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihollisella vihollisilla
ablatiivi viholliselta vihollisilta
allatiivi viholliselle vihollisille
muut sijamuodot
essiivi vihollisena
(vihollisna)
vihollisina
translatiivi viholliseksi vihollisiksi
abessiivi vihollisetta vihollisitta
instruktiivi vihollisin
komitatiivi vihollisine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

arkkivihollinen, kansanvihollinen, luokkavihollinen, perivihollinen, sielunvihollinen, verivihollinen, vihollisalue, vihollisalus, vihollisarmeija, vihollisasema, vihollisjoukko, viholliskansa, viholliskohde, viholliskone, vihollislaivasto, vihollisleiri, vihollislentokone, vihollislentäjä, vihollismaa, vihollispartio, vihollispatteri, vihollispatteri, vihollispesäke, vihollisrintama, vihollissotilas, vihollisupseeri, vihollisvaltio, vihollisvoimat

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.