vetelys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vetelys (39)[1]

  1. energiaton, heikko ja aikaansaamaton ihminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋet̪elys/
  • tavutus: ve‧te‧lys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vetelys vetelykset
genetiivi vetelyksen vetelysten
vetelyksien
partitiivi vetelystä vetelyksiä
akkusatiivi vetelys;
vetelyksen
vetelykset
sisäpaikallissijat
inessiivi vetelyksessä vetelyksissä
elatiivi vetelyksestä vetelyksistä
illatiivi vetelykseen vetelyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vetelyksellä vetelyksillä
ablatiivi vetelykseltä vetelyksiltä
allatiivi vetelykselle vetelyksille
muut sijamuodot
essiivi vetelyksenä vetelyksinä
translatiivi vetelykseksi vetelyksiksi
abessiivi vetelyksettä vetelyksittä
instruktiivi vetelyksin
komitatiivi vetelyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vetelykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vetelys-

Etymologia[muokkaa]

Sanan alkuperä on epäselvä. Se kuulunee osittain vetelä-, osittain vetelehtiä-sanan yhteyteen.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vetelys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana vetelä.