vetelä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vetelä (10) (komparatiivi vetelämpi, superlatiivi vetelin) (taivutus[luo])

  1. löysä, juokseva, vetinen
    liian vetelää ulostetta
    vetelää puuroa
    vetelää liisteriä
  2. veltto, ryhditön
    Huhhuh, enpä muista millo ois ollut näin vetelä ja väsynyt olo.
    Pertillä on aina niin vetelä ryhti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋet̪elæ/
  • tavutus: ve‧te‧lä

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta vesi[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vetelä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.