ripuli

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Ripuli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ripuli (6)[1]

  1. (lääketiede) oire, jossa potilaan uloste on vetistä ja ulostustarve lisääntyy
  2. (arkikieltä) löysä, vetinen uloste

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈripuli/
  • tavutus: ri‧pu‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ripuli ripulit
genetiivi ripulin ripulien
ripuleiden
ripuleitten
partitiivi ripulia ripuleita
ripuleja
akkusatiivi ripuli;
ripulin
ripulit
sisäpaikallissijat
inessiivi ripulissa ripuleissa
elatiivi ripulista ripuleista
illatiivi ripuliin ripuleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ripulilla ripuleilla
ablatiivi ripulilta ripuleilta
allatiivi ripulille ripuleille
muut sijamuodot
essiivi ripulina ripuleina
translatiivi ripuliksi ripuleiksi
abessiivi ripulitta ripuleitta
instruktiivi ripulein
komitatiivi ripuleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ripuli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ripuli Kielitoimiston sanakirjassa
  • ripuli Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6