heikko

Suomi

Adjektiivi

heikko (1-A) (komparatiivi heikompi, superlatiivi heikoin) (taivutus)

1. joka ei jaksa, voimaton; voimaltaan tai teholtaan matala
2. joka ei kestä, helposti hajoava tai rikkoutuva
3. joka on vaikeasti havaittavissa

   Tuoksu oli hyvin heikko, hieman pähkinäinen.

4. tasoltaan, laadultaan matala

   heikko esitys

Käännökset

1. voimiltaan heikko

bulgaria: slab englanti: weak, frail espanja: débil japani: 弱い (yowai)[ja] kroaatti: slab portugali: fraco puola: słaby ranska: faible

romania: slab ruotsi: lam, klen, svag, vek, kraftlös saksa: schwach serbia: slab, слаб turkki: güçsüz venäjä: бессильный viro: nõrk

Liittyvät sanat

Synonyymit

• [2] helposti rikkoutuva: hauras, hento

Vastakohdat

• vahva, voimakas

Johdokset

• heikkoasteinen
• adverbit: heikosti
• substantiivit: heikkous
• verbit: heikentää, heikentyä, heiketä, heikontaa, heikota, heikottaa

Yhdyssanat

heikkoaste, heikkomielisyys, heikkonäköisyys, heikkotahtoisuus, heikkouskoisuus, heikkovirta, heikkoälyisyys, hermoheikko, vanhuudenheikko

Idiomit

• olla heikkona johonkuhun – olla ihastunut johonkuhun

Aiheesta muualla

• heikko Kielitoimiston sanakirjassa
• heikko Tieteen termipankissa