verottaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]verottaja (10)
- veroja keräävä viranomainen; veroviranomainen; pohjimmiltaan valtio
- Verottajan ote rakennustyömaista tiukentuu (kauppalehti.fi)
- verottaja määrää kiinteistön verotusarvon
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋerot̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: ve‧rot‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verottaja | verottajat |
| genetiivi | verottajan | verottajien (verottajain) |
| partitiivi | verottajaa | verottajia |
| akkusatiivi | verottaja; verottajan |
verottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verottajassa | verottajissa |
| elatiivi | verottajasta | verottajista |
| illatiivi | verottajaan | verottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verottajalla | verottajilla |
| ablatiivi | verottajalta | verottajilta |
| allatiivi | verottajalle | verottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verottajana | verottajina |
| translatiivi | verottajaksi | verottajiksi |
| abessiivi | verottajatta | verottajitta |
| instruktiivi | – | verottajin |
| komitatiivi | – | verottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | verottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. veroja keräävä viranomainen; pohjimmiltaan valtio
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- verottaja Kielitoimiston sanakirjassa