valotus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valotus (39)
- valottaminen; sen toteutus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑlot̪us/
- tavutus: va‧lo‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valotus | valotukset |
genetiivi | valotuksen | valotusten valotuksien |
partitiivi | valotusta | valotuksia |
akkusatiivi | valotus; valotuksen |
valotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valotuksessa | valotuksissa |
elatiivi | valotuksesta | valotuksista |
illatiivi | valotukseen | valotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valotuksella | valotuksilla |
ablatiivi | valotukselta | valotuksilta |
allatiivi | valotukselle | valotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valotuksena | valotuksina |
translatiivi | valotukseksi | valotuksiksi |
abessiivi | valotuksetta | valotuksitta |
instruktiivi | – | valotuksin |
komitatiivi | – | valotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | valotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
valotus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä valottaa (valot- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. valottaminen; sen toteutus
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aikavalotus, automaattivalotus, kaksoisvalotus, valotusaika, valotusarvo, valotusmittari, valotusvirhe, ylivalotus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- valotus Kielitoimiston sanakirjassa