valottaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
valottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- altistaa valoon reagoiva materiaali, erityisesti kameran filmi, valolle
- (kuvaannollisesti) selventää jotakin asiaa
- valottaa sanan etymologiaa
- Manageri valotti Schumacherin tilaa. (mtv.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑlot̪ːɑːˣ/
- tavutus: va‧lot‧taa
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista valo (valo- + -tta- + -a)[2]
Käännökset[muokkaa]
1. altistaa filmi valolle
|
2. selventää
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- valottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.