valahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valahdus (39)

  1. valahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlɑhdus/
  • tavutus: va‧lah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valahdus valahdukset
genetiivi valahduksen valahdusten
valahduksien
partitiivi valahdusta valahduksia
akkusatiivi valahdus;
valahduksen
valahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi valahduksessa valahduksissa
elatiivi valahduksesta valahduksista
illatiivi valahdukseen valahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valahduksella valahduksilla
ablatiivi valahdukselta valahduksilta
allatiivi valahdukselle valahduksille
muut sijamuodot
essiivi valahduksena valahduksina
translatiivi valahdukseksi valahduksiksi
abessiivi valahduksetta valahduksitta
instruktiivi valahduksin
komitatiivi valahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
valahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä valahtaa (valahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]