valahtaminen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valahtaminen (38)
- teonnimi verbistä valahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valahtaminen | valahtamiset |
| genetiivi | valahtamisen | valahtamisten valahtamisien |
| partitiivi | valahtamista | valahtamisia |
| akkusatiivi | valahtaminen; valahtamisen |
valahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valahtamisessa | valahtamisissa |
| elatiivi | valahtamisesta | valahtamisista |
| illatiivi | valahtamiseen | valahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valahtamisella | valahtamisilla |
| ablatiivi | valahtamiselta | valahtamisilta |
| allatiivi | valahtamiselle | valahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valahtamisena (valahtamisna) |
valahtamisina |
| translatiivi | valahtamiseksi | valahtamisiksi |
| abessiivi | valahtamisetta | valahtamisitta |
| instruktiivi | – | valahtamisin |
| komitatiivi | – | valahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valahtamis- | |