utare

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

utare (49)

  1. nisäkkäiden elin, johon kuuluvat maitorauhaset, maitotiehyet ja nännit.
    Lehmän ja muiden nisäkkäiden utareet poikkeavat rakenteellisesti toisistaan.

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi udar,
utare
utaret,
utareet
genetiivi utaren,
utareen
udarten,
utarien,
utareiden,
utareitten
partitiivi udarta,
utaretta
utaria,
utareita
akkusatiivi udar,
utare; utaren,
utareen
utaret,
utareet
sisäpaikallissijat
inessiivi utaressa,
utareessa
utarissa,
utareissa
elatiivi utaresta,
utareesta
utarista,
utareista
illatiivi utareen,
utareeseen
utariin,
utareisiin,
utareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi utarella,
utareella
utarilla,
utareilla
ablatiivi utarelta,
utareelta
utarilta,
utareilta
allatiivi utarelle,
utareelle
utarille,
utareille
muut sijamuodot
essiivi utarena,
utareena,
(udarna)
utarina,
utareina
translatiivi utareksi,
utareeksi
utariksi,
utareiksi
abessiivi utaretta,
utareetta
utaritta,
utareitta
instruktiivi utarin,
utarein
komitatiivi utarine-,
utareine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

utareliivi, utaretulehdus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • utare Kielitoimiston sanakirjassa