vedin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Ovien vetimet [1]

Substantiivi[muokkaa]

vedin (33-F)[1]

  1. jokin, mistä vedetään, otetaan kiinni
    laatikoiden ja ovien vetimet
  2. lehmän, vuohen tai muun lypsettävän eläimen utare
  3. (slangia, monikollinen) vaatteet, asu
    Sillä oli kliffat vetimet.
    Kuinka kukaan voi liikkua julkisella paikalla tuommoisissa vetimissä.
  4. (harvinainen) vetämällä kuljettamiseen käytetty väline
    Kuljetimme loukkaantuneen metsästä purilaat vetimenä.
    Reet ovat tavallisesti hevosten talvisina vetiminä, kakkuloilla tai ilman.
    Ahkio tunnetaan poron vetimenä.
  5. (kuvaannollisesti) vedettävä taakka
    On siinä ollut vedintä ja muuta kestettävää, taloudellista apua on saanut antaa kerran jos toisenkin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋedin/
  • tavutus: ve‧din

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vedin vetimet
genetiivi vetimen vetimien
vedinten
partitiivi vedintä vetimiä
akkusatiivi vedin;
vetimen
vetimet
sisäpaikallissijat
inessiivi vetimessä vetimissä
elatiivi vetimestä vetimistä
illatiivi vetimeen vetimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vetimellä vetimillä
ablatiivi vetimeltä vetimiltä
allatiivi vetimelle vetimille
muut sijamuodot
essiivi vetimenä
(vedinnä)
vetiminä
translatiivi vetimeksi vetimiksi
abessiivi vetimettä vetimittä
instruktiivi vetimin
komitatiivi vetimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vetime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vedin-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vedin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

vedin

  1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä vetää

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-F