uskonto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- johonkin korkeampaan kohdistuvaan uskoon perustuva käsite
- oppiaine peruskoulussa ja lukiossa
- uskonnon tunnilla
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuskont̪o/
- tavutus: us‧kon‧to
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uskonto | uskonnot |
genetiivi | uskonnon | uskontojen |
partitiivi | uskontoa | uskontoja |
akkusatiivi | uskonto; uskonnon |
uskonnot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uskonnossa | uskonnoissa |
elatiivi | uskonnosta | uskonnoista |
illatiivi | uskontoon | uskontoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uskonnolla | uskonnoilla |
ablatiivi | uskonnolta | uskonnoilta |
allatiivi | uskonnolle | uskonnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uskontona | uskontoina |
translatiivi | uskonnoksi | uskonnoiksi |
abessiivi | uskonnotta | uskonnoitta |
instruktiivi | – | uskonnoin |
komitatiivi | – | uskontoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | uskonno- | |
vahva vartalo | uskonto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. johonkin korkeampaan kohdistuvaan uskoon perustuva käsite
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: uskonnollinen, uskonnoton
Yhdyssanat[muokkaa]
luonnonuskonto, maailmanuskonto, muinaisuskonto, pakanauskonto, uskonnonfilosofia, uskonnonharjoitus, uskonnonopettaja, uskonnonopetus, uskonnonpsykologia, uskonnonvapaus, uskonnonvapauslaki, uskontokunta, uskontorikos, uskontotiede, uskontotieteellinen, uskontotunti, uskontotieteilijä, kirjauskonto,
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uskonto Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J