uskomus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]uskomus (39) (monikko uskomukset)
- käsitys, jota pidetään totena
- Uskomus voi perustua havaintoon tai intuitioon.
- perinteinen uskoon tai taikauskoon perustuva käsitys, joka usein liittyy johonkin yliluonnolliseen
- Vanhan uskomuksen mukaan pääsky tuo kesän.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈuskomus/
- tavutus: us‧ko‧mus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uskomus | uskomukset |
| genetiivi | uskomuksen | uskomusten uskomuksien |
| partitiivi | uskomusta | uskomuksia |
| akkusatiivi | uskomus; uskomuksen |
uskomukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uskomuksessa | uskomuksissa |
| elatiivi | uskomuksesta | uskomuksista |
| illatiivi | uskomukseen | uskomuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uskomuksella | uskomuksilla |
| ablatiivi | uskomukselta | uskomuksilta |
| allatiivi | uskomukselle | uskomuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uskomuksena | uskomuksina |
| translatiivi | uskomukseksi | uskomuksiksi |
| abessiivi | uskomuksetta | uskomuksitta |
| instruktiivi | – | uskomuksin |
| komitatiivi | – | uskomuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uskomukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uskomus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- uskomus Kielitoimiston sanakirjassa