tyrannius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tyrannius (40)[1]

  1. se, että on tyranni; tyrannina oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yrɑnˌnius/ tai /ˈt̪yrɑnːiu̯s/
  • tavutus: ty‧ran‧ni‧us / ty‧ran‧nius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyrannius tyranniudet
genetiivi tyranniuden tyranniuksien
partitiivi tyranniutta tyranniuksia
akkusatiivi tyrannius;
tyranniuden
tyranniudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tyranniudessa tyranniuksissa
elatiivi tyranniudesta tyranniuksista
illatiivi tyranniuteen tyranniuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyranniudella tyranniuksilla
ablatiivi tyranniudelta tyranniuksilta
allatiivi tyranniudelle tyranniuksille
muut sijamuodot
essiivi tyranniutena tyranniuksina
translatiivi tyranniudeksi tyranniuksiksi
abessiivi tyranniudetta tyranniuksitta
instruktiivi tyranniuksin
komitatiivi tyranniuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tyranniude-
vahva vartalo tyranniute-
konsonantti-
vartalo
tyranniut-

Etymologia[muokkaa]

sanan tyranni vartalosta tyranni- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40