tunteilu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tunteilu (2)

  1. tunteileminen
    Nyt ei ole aikaa joutavalle tunteilulle!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪unt̪ei̯lu/
  • tavutus: tun‧tei‧lu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunteilu tunteilut
genetiivi tunteilun tunteilujen
tunteiluiden
tunteiluitten
partitiivi tunteilua tunteiluita
tunteiluja
akkusatiivi tunteilu;
tunteilun
tunteilut
sisäpaikallissijat
inessiivi tunteilussa tunteiluissa
elatiivi tunteilusta tunteiluista
illatiivi tunteiluun tunteiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunteilulla tunteiluilla
ablatiivi tunteilulta tunteiluilta
allatiivi tunteilulle tunteiluille
muut sijamuodot
essiivi tunteiluna tunteiluina
translatiivi tunteiluksi tunteiluiksi
abessiivi tunteilutta tunteiluitta
instruktiivi tunteiluin
komitatiivi tunteiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tunteilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä tunteilla (tunteil- + -u)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]