tunteilla

Suomi

Substantiivi

tunteilla

1. monikon adessiivimuoto sanasta tunne

Verbi

tunteilla (67) (taivutus[luo])

1. perustella jotakin tunteisiin vetoavasti tai luottaa tunteisiin järjen sijaan
2. antautua herkkien tunteiden valtaan, suhtautua tunteenomaisesti tai sentimentaalisesti

   Mitä ihmettä hän nyt tunteilee!

   Runoissaan hän tunteilee naiskohtaloilla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪unt̪ei̯lːɑˣ/
• tavutus: tun‧teil‧la

Etymologia

substantiivi tunne ((vahva) vokaalivartalo tunte|e- + pääte -illa)

Käännökset

1. luottaa tunteisiin järjen sijana

unkari: érzelmeskedik

2. antautua tunteiden valtaan

unkari: érzeleg

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tunteileminen, tunteilu

Aiheesta muualla

• tunteilla Kielitoimiston sanakirjassa