toveri

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

toveri (6)

  1. henkilö jota yhdistää puhujaan yhteinen työ tai toiminta ja tuttavuussuhde; kumppani, ystävä
    luokkatoveri
    työtoveri
  2. vasemmistolaisten (ja joidenkin äärioikeistolaisten) aatetovereista käyttämä termi sekä puhuttelusana
    Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman porvaristolle yllättäviä ja käsittämättömiä. (Missä on Stalin, siellä on voitto, Otto Wille Kuusinen)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oʋeri/
  • tavutus: to‧ve‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toveri toverit
genetiivi toverin toverien
tovereiden
tovereitten
partitiivi toveria tovereita
tovereja
akkusatiivi toveri;
toverin
toverit
sisäpaikallissijat
inessiivi toverissa tovereissa
elatiivi toverista tovereista
illatiivi toveriin tovereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi toverilla tovereilla
ablatiivi toverilta tovereilta
allatiivi toverille tovereille
muut sijamuodot
essiivi toverina tovereina
translatiivi toveriksi tovereiksi
abessiivi toveritta tovereitta
instruktiivi toverein
komitatiivi tovereine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vrt. venäjän това́рищ (továrištš)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aatetoveri, ammattitoveri, asetoveri, asuintoveri, elämäntoveri, huonetoveri, ikätoveri, keskustelutoveri, kilpatoveri, kirjeenvaihtotoveri, kohtalotoveri, koulutoveri, lajitoveri, lapsuudentoveri, leikkitoveri, luokkatoveri, matkatoveri, miestoveri, opiskelutoveri, pelitoveri, puhetoveri, puoluetoveri, pöytätoveri, rikostoveri, sellitoveri, seuratoveri, sovintoveri, taistelutoveri, toveriasunto, toverihenki, toverijoukko, toverikuri, toveripiiri, työtoveri, vierustoveri, virkatoveri, vuodetoveri

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • toveri Kielitoimiston sanakirjassa